Kalapolku

Luukin kalapolku on 8,5 kilometrin pituinen ulkoilureitti. Se kulkee halki erilaisten maisemien; kuusikoiden, lehtojen, soiden ja aarnialueiden. Reitin varrella on seitsemän lampea. Ne ovat kaikki erilaisia ja niiden kalakannat ovat monimuotoisia. Vesien syvyyksissä vaanivat petokalat pienempiään ja saaliskalat kalastajien syöttejä. Päiväretken aikana ehtii hyvin pysähtyä eri lammille narraamaan kaloja. Vieheeseen voi tarttua ahvenia, haukia, siikoja, karppeja ja jopa kirjolohia.

L U U K K A A N  K A L A P O L U N  7  L A M P E A

Mustalampi kätkeytyy syvimmälle metsään. Se on tummavetinen. Pienessä erälammessa, missä moni kala ei viihtyisi, elää ja porskuttaa ahven mudassa viihtyvien ruutanan ja suutarin rinnalla. Ruutana on sitkeähenkisyyden Suomen mestari ja melkein yhtä taitava selviytyjä on hyvänmakuinen suutari. Mustarannankallioilta voit onnistua näkemään ruutanan suurten suomujen vilahtelevan auringossa.

Hepolampi on aarnialue. Se on ikivanhaa eränautinta-aluetta. Lammilla on kalastettu vilkkaasti halki vuosisatojen, ehkä vuosituhansienkin. Hepolammen pohjaan on unohtunut ruuhia kolmelta eri aikakaudelta, haavasta tehty yksipuinen haapio, kaksipuinen ja tasapohjainen ruuhi. Tummassa kirkasvetisessä, entisessä hevosten juottolammessa, ui nyt haukia, ahvenia, siikoja ja pieniä mutta makoisia kiiskiä.

Väärälampi on pitkänmutkainen. Se on väärällään ahnaita pikkupetoja, ahvenia. Lampi on kalakierroksen ainoa täysin luonnontilassa säilytetty vesi johon ei ole istutettu kaloja. Huoletta saalistavine ahvenparvineen se on ahvenpilkkijän ja onkijan luvattu lampi. Rantakallion laella on nuotiopaikka ja polun varrella käymälä.

Kierlampi  kiemurtee eteläpäässään kahtena lahtena. Se on lammista matalin, syvimmillään vain kolme metriä. Karunkauniiden lahtien suo- ja kalliorannoilta voit narrata siikoja, haukia ja ahvenia koukkuusi. Keväisin rannoilla soi metso.

Halkolammen rannoilla on aikoinaan kasvanut komeita honkia joita on kaadettu ja hakattu haloiksi. Hirret on uitettu entisiä vesireittejä pitkin pois vaikeakulkuisesta kalliomaastosta.Lammessa saalistavat yksinäiset hauet ja haukiparvet. Pohjan mudissa elelevät lahna ja karppi. Karppi syö vain kesäisin ja voi elää nelikymmenvuotiaaksi jos onnistuu välttämään kalastajien ansat. Lammen rannoille on pystytetty kaksi keittokatosta ja kaksi käymälää.

Hauklammen itäisiltä kalliojyrkänteiltä voit aurinkoisella säällä nähdä lasinkirkkaan veden läpi pohjaan kaatuneiden puunrunkojen ja kaislankorsien lomassa kauan sitten uponneen ruuhen.Kirkkaassa vedessä parveilevat ahvenet, siiat ja terävähampaiset hauet. Lammen syvyyksissä (jopa 12 m) lipuu arvokas ankerias, joka lähtisi Atlantin Sargassomerelle asti kutemaan, jos suinkin pääsisi. Ankeriaat ovat vilkkaimmillaan öisin.

Kaitalampi on pitkä ja kapea sekä jylhänkaunis. Korkeat kalliot putoavat välillä pystysuoraan kirkkaaseen veteen ja syvässä (jopa 22 m), viileässä vedessä uivat suurimmat kalat. Siellä siika iskee saaliiseen, hauki ja ahven syövät ja lohikalat lankeavat syötteihisi. Lammen aarteita ovat kimaltelevat kirjolohet, vihreäkylkiset taimenet ja punaeväiset puronieriät. Rannoilla on neljä keittokatosta ja viisi käymälää.